keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Tukholma, Lady Gagan artRAVE ja ABBA-museo

En liten över vecka sedan (30.9.) flög vi till Stockholm!

Matkapäivää edeltävän illan mietteet: aah, ihanaa, Lady Gagan keikkaa on niin kauan odoteltukin! Ja pääsee hetkeks pois Suomest... Ja ABBA-museoon, oon ehkä siitä viel tota keikkaa enemmän innoissani!

En saa järkeiltyä tässä pienessä somassa päässäni, miten osaan aina nukkua pommiin, mutta tein kuitenkin sen taas. Luotan kyllä nousevani herätykseen, jos on jotain kivaa tiedossa tai on yksinkertaisesti pakko herätä. Lopulta heräsin vasta matkakumppanini Iivarin puhelinsoittoon klo 10.10. Siinä sitä sitten taas mentiin ja säntäiltiin ympäriinsä kuin pieni lintu ennen kuin siitä tehdään Chicken McNuggetseja... Viime hetken valmistelut ja tarkistelut, hiukset ja meikit - onhan tärkeää näyttää hyvältä niinkin suuressa ja eläväisessä paikassa kuin Porin lentokenttä.

Tuuri oli käynyt jo aikaisin. Aikaa säästävät ja edulliset lennot Nextjetiltä suoraan Porista Arlandaan ja takaisin oli ostettu jo talvella. Olin vielä tiistaina todella lentopelkoinen. Nappia naamaan ja menoksi. Mä oon saanut lääkäriltä reseptin rauhoittaviin lentopelkolääkkeisiin. Nousun jälkeen saatiin aamukahvit, roskat kerättiin ja lento laskeutui. Oltiinkin jo toisessa maassa!



Lentokentältä matkattiin bussilla ja junalla Kistan kaupunginosaan. Paikallisessa kauppakeskuksessa vedettiin Burger Kingin safkat naamariin, nams niitä ranuja. Ja ihan vain koska mä voin, mä kävin seuraavaksi ostamassa nuuskaa. Iivarin isovanhemmat asuvat Kistassa ja käytiin siellä nukkumassa pikku pikku päikkärit.

Lady Gagan artRAVE oli Amazing Racemme seuraava etappi.

Taustalla Ericsson Globe

Näin ei käy kenellekään, ei kenellekään!!! Oltiin portilla, oli tismalleen mun vuoro näyttää lippua, kaivoin laukustani vesipullon juodakseni ja hävittääkseni sen ennen sisään menoa, avasin sen, noh... Olen varjellut tuota lippua noin puoli vuotta... Pitänyt huolen sen hyvinvoinnista... Se vesi oli hiilihapollista ja räjähti mun lipulleni, siinä portilla, sillä sekunnilla kun piti viivakoodi lukea :D Ei onneks käyny ton pahemmin!
Leidi esiintyi Ericsson Globe Arenalla melko täysille lehtereille. Me "istuttiin" suoraan lavaa vastapäätä hallin toisella reunalla. Täytyy sanoa, että Globen oli erittäin hyvin suunniteltu. Ihmiset menivät sisään eri puolilta Arenaa ja jakaantuivat eri käytäville sisään päästyään. Melkein jokaisen katsomon vieressä oli vessa, joten hallissa ei ollut käytännössä ollenkaan tungosta, puspus.





Pakko myöntää, että Gagalla oli sitten niin hyvä, sitten niiiiin hyvä show! Tunnelma vain kohosi keikan rullatessa eteenpäin ja lopussa sitä hypeltiinkin jo tasajalkaa ja paiskottiin yhteistuumin ruotsalaisen vierustoverini kanssa valotikkuja edessä istuvien syliin (accidentally, but still). Elämän humala sekoitti meidät kaikki kyllä aika rankasti. Lady Gaga puolusti keikalla myös huomiota herättävästi homojen oikeuksia: "If you are Swedish and you are gay, be proud of yourself!" Myös sateenkaaren värit olivat esillä.

Judaksesta videomatskua

Keikan jälkeen iski länsimainen ahdinko. Kuljettiin ympäri öistä Tukholman keskustaa kännykät kohotettuina WiFiä etsien..."Iivari, Iivari, mul tuli Twitteris ilmotus!" Netti löytyi H&M:n edestä. Voi länsimainen ahdinko, mutta kun on pakko päästä fiilistelemään mahtishow'ta WhatsAppiin, se vaan on pakko. No can do.

Svenska Breakfast. Puhuin Swenglishiä koko matkan, koska ruotsin kielen taidot ei ihan riitä, mutta halusin yrittää! :)




Seuraavana päivänä kuljettiin julkisilla kulkuneuvoilla, joihin kannattaa lyhyellä viipymisajanjaksolla ostaa vuorokausilippu, ABBA-museoon, johon RAKASTUIN.

Feels so great att vara i ABBA?

Ensimmäisen huoneen video näytti välähdyksiä ABBA:n uralta

Museo oli koostettu ja ideoitu upeasti ja henkilökunta oli iloista. Djurgårdenissa osataan! Museossa soi kokoajan ABBA:n musiikki, yllätys yllätys, ja siellä sai esimerkiksi yrittää miksata ABBA:n biisejä itse, laulaa karaokea, tehdä tietovisaa, olla musiikkivideossa, tanssia... Näytteillä killui ja oleskeli valtavasti alkuperäisiä ABBA-tavaroita ja asuja. Ihana museo! Meni mun Top Museot -listani kärkipaikalle, ainakin hetkeksi.






Tukholman mjeetro
ABBA-museon jälkeen palattiin tukikohtaamme, syötiin ihanaa ruokaa ja pakkailtiin. Silloin päätin pysyä vahvana. Olinhan jo sujuvasti selvinnyt metroista ja metrotunneleista sekä useista muista tilanteista, joissa en ihan koe olevani mukavuusalueellani ja päätin, että en koske pillereihini ja menen lentokoneeseen ja kärsin mahdollisesti iskevän pelko-, paniikki- ja hyperventilaatiokohtauksen kuin mies.

Se ei iskenyt. Vielä lentokentällä vapisin kuin haavanlehti, mutta lentokoneessa, kiitos Nextjetin ihanan, mukavan ja ammattitaitoisen lentoemännän, jolle mainitsin pelkääväni lentämistä ja pyysin saada istua takimmaiseen riviin, mut valtasi seesteinen mieliala. Lentoemäntä jutteli meille useammin samalla lennolla ja tsemppasi sekä kertoi lentämisestä mulle, enkä osannut enää pelätä.



Kun laskeuduttiin turvallisesti Poriin, mä olin voittaja. Uskon itseeni ja siihen, että selviän Intian lennosta, joko tablettien turvin tai ilman, mutta tää rohkaiseva kokemus tuntu vievän lentopelon ainakin suurelta osin. Neljätoista kertaa elämässäni olen lentänyt ja niistä kymmenen pelännyt älyttömästi. Tää viimeisin lento oli suurta edistystä! Vaikka lentoaika oli vain vajaa tunti, selvisin nousun, selvisin laskun... Ehkä mua ei oo tuomittu pelkäämään koko loppuikääni. Ahdistusta lentävien koneiden katselusta en ainakaan enää saa - päin vastoin, haluan lentokoneeseen, koska silloin tiedän olevani matkalla jonnekin ja olevani vapaa kuin taivaan lintu!


3 kommenttia:

  1. Uskomaton artikkeli! Todella hyviä ja mielenkiintoisia ideoita, kiitos kun jaoitte kokemuksenne. Olin Tukholma vuosi sitten ja suunnittelen uutta reissua.

    VastaaPoista

Kiitos mielenkiinnosta! Kommentoi ihmeessä!