keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Ilmeisesti matkakilpailut eivät olekaan huuhaata

Maanantaiaamu, masentava ja harmaa hilaa itsensä mailtansa ylös. Aurinko paistaa, mutta tuhkapilvet sumentavat porilaisen mielen kuin Islannin aikoinaan. Kello on joskus lyönyt yhdeksää, enää se ei lyö yhtään mitään, mulla ainakaan, käytän nimittäin kännykän kelloa. Löi tai ei, todellisuus kyllä hakkaa kellonkin puolesta. En ole taaskaan muistanut katsoa uutta lukujärjestystä, ja elän edellisen viikon skeduulin mukaan. 

Jätän siis rutiinit ja rajat rikkomatta ja myöhästyn koulusta kuten aina, tällä kertaa vain puolisentoista tuntia normaalia enemmän. Mieli on yhtä korkealla kuin lippu liputuspäivänä. Kansallisena suruliputuspäivänä. 

Päivä alkaa med turismsvenska, min favorit. Jag tycker jätte mycket, näinkin voin asian ilmaista. Ilmaista on myös kouluruoka, jota saa ruotsin tunnin jälkeen. Ilmaisuuteen ne maanantairuuan hyvät puolet rajoittuvatkin, sillä kasvisruokaa on kokkaillut todennäköisesti joku hyvinkin intohimoisesti lihaa syövä henkilö, niin imelä on sen maku. Paljoa en valita, olenhan yleisesti ruokaan tyytyväinen, mutta maanantai on aina maanantai, paitsi tiistaina. 

Maanantaimatkailu päättyy lääkärissä käymiseen ällöttävän leikkaushaavatulehduksen tarkistuttamisen vuoksi. Haava sentään on heikoista hoitsutaidoistani huolimatta alkanut parantua. 

Skippaa se kotisohva, laulaa Robin. Päätän vastustaa ja olla niin sanottu Protesti-Anniina. Eli makaan sohvalla erittäinkin tiukasti elämän ajaessa ohitseni. Pelaan kymmenen kertaa veikkauksen halpisbingoa. Kymmenen, tio gånger, ja viimeisen bingopelin lopussa minun ja parinkympin voiton välissä on enää numero tolva. 

Arvaa, voitinko. 

Teen kenorivin radiosta kuulemieni numeroiden perusteella. Kun radiossa kerrotaan yrityksen tehneen 350 000 tappiota, pistän kuponkiin luvun 35. Ja niin edelleen. 

Arvaa, voitinko.

Tiistaiaamu ponkaisee ylös eilistä kumppaniaan pirtsakammin. Lukujärjestys kertoo, että olen herännyt oikeaan aikaan. Tällä kertaa lähtee opiskelut käyntiin ihanalla näyttelyn järjestämisellä. Muutama sähköposti Porin Teatteriin, Porispereen ja Pori Jazzeille, ideointia ja muuta mukavaa, sitten saakin jo ruokaa. 

Vanha kansa sanoo, että jos jotain huonoa, niin jotain hyvääkin. Ruoka on nimittäin parempaa, ehkä tällä kertaa kokki pitää rehuista itsekin. Lieneekö näin aikaan sopivasti ollut pääsiäispupu keittiöasialla. 

Hämmentävä tilanne syntyy, kun olen pöydässä, jossa on neljä eri porukkaa tai henkilöä, jotka eivät puhu keskenään tai tunne toisiaan, mutta minä tunnen kaikki. Yritän kuunnella kaikkia ja puhua kaikille. Espanjalaisille tuttavuuksille mongerran englantia. Puhelin soi. 

"Mikäs tää numero nyt on... Anniina Nikander"
"No Hannu Aholaita täältä Iskelmästä päivää"

Tuntuu ihan lottovoitolta, mä en oikeesti voi uskoa et mä voitan jotain, mä tiedän heti et ei, mä oon oikeesti, siis ihan oikeesti voittanut!

Puhelun aikana selviää, että maanantaina eBingon lomassa täyttelemäni kilpailulomakkeet, joista yksi on Iskelmän kilpailu, jossa pitää äänestää tiettyä artistia esiintymään Iskelmäfestareille, on ollut niin sanotusti Se Oikea kilpailu minulle 

"Niinhän se on, että amatöörit juhlii juhannuksena ja ammattilaiset vasta viikko sen jälkeen", virkkoo Iskelmämies. Anniina lähtee 26.6. Iskelmäfestivaaleille Himokselle, VIP-lipuilla, kolmeksi päiväksi, parhaan iskelmäfanikaverinsa kanssa kuuntelemaan muun muassa näitä 

Juha Tapio - AITO RAKKAUS

Nämä kolme ovat olleet jo kauan Kari Tapion ja Eppu Normaalin ohella iskelmäsuosikkejani, kahta ensimmäistä en ole vielä nähnyt. Juuri lauantaina lähes verta itkien surin ja katkerasti vaikersin sitä, etten ole nähnyt Juha Tapioa. NYT SE TAPAHTUU, EN VOI USKOA! Mä rakastan iskelmää eniten kaikista musiikkilajeista! Siis tämän rinnalla kalpenee aivan kaikki kalkkilaivan kapteenia ja lumikkoja ja lumiukkoja myöden! Kiitos Iskelmä, kiitos Iskelmä, kiitos Iskelmä, kiitos. Kiitos, pelastitte mun koko kesän, ehkä jopa koko elämän. Mun puhelusta Hannun kanssa leikattiin pois minuutin kiittelyt, ennen kuin se soitettiin radiossa.

Lisäksi mieltäni kiihottavina esiintyjinä festareilla nähdään esimerkiksi J. Karjalainen, Jari Sillanpää, Erin, Stig, Suvi Teräsniska, Matti ja Teppo, Anna "Miley" Abreu, Neljänsuora, Jesse Kaikuranta, Jenni Vartiainen, Paula "hei, tuu mun jengiin" Koivuniemi, Lauri "se katto mua" Tähkä, , Popeda. Popeda saa mut kuvittelemaan itseni VIP-ravintolapöydässä ilmaista buffetruokaa syömässä nauttien täydellisestä lavanäkyvyydestä auringonpaisteessa kuvaamassa uudella kamerallani, kun taustalla soi Pitkä kuuma kesä.

Iskelmä tekee mut tälläiseksi

Haluaisitko sinäkin olla ammattilainen ja juhlia vasta viikon kuluttua juhannuksesta? Kiinnostuitko Iskelmäfestivaaleista? Kannattaakin kiinnostua, tuollaisia esiintyjiä ei joka päivä näe samassa paikassa! Tule ihmeessä kanssamme juhlimaan 26.6.-28.6.2014!


Voit ostaa liput, tai voittaa ne! Kilpailuun voi osallistua täällä. Itse äänestin Jannika B:tä. Fanitan Jannikaa. Jos säkin pidät hänestä, äänestä häntä, niin hän saattaa esiintyä Iskelmäfestareilla! Se tavallaan kruunais ainaki mun kesäfestarit. 

Vip-lippuja on vielä ilmeisesti jäljellä, tosin ne ovat jumalattoman kalliita (125€/päivä). Etuihin kuuluu jonottomuus, vipeille varattu upouuden ravintolan yläkerta, vesivessat, buffetruokailu, vip-host, näkyvyys lavalle ja alueelle, stressittömyys... Tavallisia lippujakin on. Kolmen päivän festivaalilippu maksaa 98 euroa. LIPUT TÄÄLTÄ.

Majoitusta Jämsän, Jämsänkosken tai Himoksen majoitusliikkeistä on mahdotonta saada, muutama Riihivuoren mökki on vielä vapaana, mutta ne ovat kalliita. Vaihtoehtona yksityishenkilöiden vuokraamat kodit ja leirintäalue. Mä oon tässä metsästellyt ja alustava suunnitelma olis yöpyä jonkun jämsäläisen kodissa. Jos ei onnistu, yövymme jossain maaseutumajoitus- tai vastaavassa liikkeessä hieman kauempana. 

Paikan päällä kulkuvälineenämme toimii polkupyörät, jotka otamme mukaan Porista bussiin (tai junaan). Niillä kulkeminen sujuu kätevästi ja ilmaisesti bussiaikatauluista riippumatta. Majoituspaikan ja Himoksen välisen matkan pituudellakaan ei polkupyöräillen juuri ole väliä.

Tästä voitosta voimme päätellä sen, että mun Hyvän Karman Kerryttämisprojektini on tuottanut tulosta. Maanantaina iskenyt lähtemätön voittamisfiilis ei koskenutkaan eBingoa eikä Kenoa, vaan jotain vielä parempaa. 


Voi voi! Tänään 5.6. paljastui, etteivät liput ole olekaan VIP-liput... Mutta eipä se menoa haittaa! 

PS. Täältä täyttelen matkakilpailuja säännöllisesti: http://www.rantapallo.fi/matkakilpailut-voita-matka/
EDIT: Iskelmäfestareilla uusia nimiä, mm. Jorma Kääriäinen, Markku Aro, Antti Railio ja Jonne Aaron.
EDITEDIT: Kansan Valinnat esiintyjiksi ratkesivat! Mukana Janna, Elias Kaskinen & Päivän Sankarit, Pete Parkkonen sekä munkin äänestämä Jannika B!! Jes, kiitos tän äänestyksen mä ees pääsen koko festareille! Enää 29 päivää!

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Mää kerro muutamast opintoretkest Satakunnas



Koska tämä teksti koskee Satakuntaa ja Satakuntamatkailua, aattelin et mää voisi kirjottaa tää teksti Pori murteel. Ja murtee lisäks mää koita kirjottaa sitä vähä niinku muutenki porilaisittai. 

Mää opiskele siis matkailuu, ja just päättynees jaksos me opiskeltii Satakunta maakuntan -kurssi. Matkailuopetus lopetetaa WinNova Pori yksiköst, säästösyist tiätenki, tää vuade alottava ryhmä jälkee, jos mää ole ymmärtäny oikei. Siks, tai ehkä siks, en mee vannoo miks, mut me saatii kuitenki rahotus viitee eri retkee tähä yhtee hikisee kurssii liittye. 

Mut raha ei oo onglema? Tiäd hänt.

Satabus kuljettaa mee jokapaikkaa
Retkii o tähä mennes tehty neljä. Ite en oo osallistunu ku kahtee, koska yhe keskiviikkoilla jälkee mää tunsi itteni nii huonovointiseks etten mää v**** jaksanu osallistuu mihinkää museoretkee. Eemil Cedercreuzin Museoretkee Harjavallas. Harjavaltaa menee vaa hullut sanotaa meilpäi, oha siel mielisairaala tai joku osasto.

Tällee jälkeepäi ajatelle olisin mää voinu varmaa osallistuu. Ku mää rakasta historiaa. Mut sit taas ku rupee miettii ni enemmä mää kyl tykkää oppii historiajuttui iha jostai muualt ku jostai museoist. Eikä mua mikää kuvaveistohistoria kiinnost.

Mee luakka siis jakautu ryhmii ja nää ryhmät järkkää jokane yhde retke. Mee ryhmä järjestää toukokuus retke Koivuniemen Herraa Merikarvial. Sin pääsee vast sillo ni me mennää sin sit vast sillo. Koivunieme Herra o maatilamatkailukohde. Mää kirjota siit sit vaik oma juttus.

Mut jos mää kirjottasi vaiks niist retkist mihi mää vaivaudui osallistuu, iha miälelläni tosin.

Ja se yks retki oli Luontotalo Arkkii, oon käyny siel satakunta kertaa. En mää menny sin ko mää oli päivystykses sillo ko mää kaadui kepeil.

Pyhän Ristin Kirkko & Vanha Rauma - Old Vanha Rauma, UNESCO:n maailmanperintökohde 

Näit UNESCO:n kohteit löytyy Satakunnast kaks, ja molemmat Raumalt. Ei me oikee Poris tykät myöntää et Rauma o hianompi paikka ko Pori, mut kyl se vaa o. Iha totta. Porilaiset ihmiset o nii töykeit, et Raumalki olemine helpottaa. Toivottavast kukaa porilaine ei pahot ny miältäs, ei kaikki oo töykeit, mut liia moni.

No tää Rauma retki oli sellane, et meil oli sellane opas, oikee pätevä naine. Sit me mentii Pyhä Risti Kirkkoo, se o tosi suosittu kirkko. Itel tää koko retki oli aika vaivalloine ko mul o kerra nää kepit ny pari kuukaut. Kävelin kuitenki koko reissu. Periks ei annet.

No ei mul siit kirkostakaa paljoo mitää kertomise arvost jääny mielee. Sit me jatkettii mee matkaa, ja käveltii sellasee pihaa mikä o säilyny hyvi entisaikasen. Sitä rupes miättii oikeesti, et elämä o joskus ollu nii helppoo. Tai emmää ny helpost tiäd, mut ei ainakaa ollu mitää tietokoneit ja puhelimii, mihi pitäis koko aja ol kattomas. Ei ollu varmaa sellast jatkuvaa stressii.


Vanha Rauma o Pohjoismaide parhaite säilyny, laajin ja yhteinäisin puutaloalue. Jokku se taloist o jopa 1700-luvult asti säilyny. Siel ku käyskentelee sauvoje kans tai ilma, ni pääsee aika helposti sellasee keskiaikatunnelmaa. Mää rakasta keskiaikaa. Keksikää jooko aikakone, mää lähde heti.

Vanhas Raumas kannattaa oikeest käyd jos yhtää keskiaika kiinnostaa. Siäl o paljo kaikelaisii vanha-aikaistyylisii putiikkei. Kesäl siäl o nii ihana men kahvil johonki sivukujakuppilaa. Sit siäl o sellasii tosi kapeit katui. Mää suosittele lämpimästi. Se o tosi kaunis paikka. Käy ees Pitsiviikoil.

Vuojoen kartano & Olkiluodon ydinvoimala



Joo tääl me käytii viime perjantain ja oli tosi kiva reissu. Oli aurinkoine ja lämmi päivä, ei oikee tuullu tai mitää. Sit me ajeltii bussil siihe Vuajoe kartano pihaa ja mää aatteli et perkele, mu kesäasunnol me tultii. Ellu kyl väitti et se o sen asunto, en mää tiä mul o näit pikkumökkei nii paljo muutenki.

Meil oli sellasee sisäkköpukuu pukeutunu, ihanan pätevä opas, sellane tyähös intohimol ja rakkaudel suhtautuva, sellane ku matkaoppaa pitääki ol. Se puhu paljo, mut kaikki jakso kuunnel sitä. Siis aivan mahtava, tähä mennes paras opastus missää ikin.


Kyl pitää ol tyytyväine ko Winnova tarjos näi hyvät eväät!
Me kierreltii kartanoaluet ympäriis. Opittii siit kaikelaist. Se arkkitehtuuri o sellast, et joka paikas o tarkkaa symmetriaa. Siel o sellasii feikkiovii ja ulkon o wannabe-ikkunoit, maalattui ikkunoit mitkä ei siis oikeest oo ikkunoit. Mää oikee tunsi taas historia ja näi herrasväe astelemas kartano pihas ympäriis.

Muutamii juttui mitä jäi mielee o se, et enne vanhaa mitä kalvakampi emäntä oli sitä parempi oli isäntä. Eli porilaiset tai mikkää muukkaa muijat ei paljo aurinkoo ottanu ja ne hengailiki ain varjos. Tual kartanos oli sellane varjos oleva parveke. Ettei muija päässy ruskettuu. Ja kartanost löytyy hääpeite mikä o vuadelt 1792(??). Ja sit siel o sellane kasvihuone, mikä o pohjosin kasvihuone mis saatii ekan kasvatettuu ananast. Siäl kasvo nyttenki ananast.
Ne pohjoset ananakset
Kyl mää sit tajusi ettei se mu kesäasunto oo. Mut mää tei tarjouspyynnö sil oppaal. No se heitti et sellaset 8 miljoonaa. Pikkuraha, mää vastasi.

Vuajoe kartanos muute voit sääki käyd, tai pitää vaiks häät. Se o nii kaunis paikka kauniis ympäristös, et mää suasittele. Siäl o kokouspalvelutki. Pid ny hyvä ihmine ees kokous siäl.

Ydinvoimala taustal, tääl sai viäl kuvat
Sit me jatkettii matkaa Olkiluado ydinvoimalaa. Mää aatteli enne sitä retkee jo, et mää muadosta mu lopullise kanna ydinvoima-asiaa vast siel ydinvoimalas. Siel oli semmone jämäkkä opas, ketä oli opiskellu vaiks mitä. Opas kerto et Olkiluados käy joku 20 000 viarailijaa vuasittai, suurin ryhmä o tiätyst koululaisryhmät. No, mää esiti hänel tiukkoi ydinvoimakysmyksii ja muadosti ku muadostinki mu kantani sit.

Mää tuli siihe tuloksee et täl hetkel o parempi käyttää ydinvoimaa ku esimerkiks hiilivoimaa, tai muut vastaavaa voimaa mikä aiheuttaa ilmasaasteit. Oon sitä mielt et parempi et ne saasteet o siäl maa al, siäl o kuitenki tilaa. Kylhä se ny vähä ahdistaa et me jätetää mee mukuloil kaatopaikka, mut parempi oikeest jättää kaatopaikka ko maailmaloppu. Mut siis mää nää ydinvoima niinko väliaikasratkasun. Et tulevaisuudes uusiutuvat energialähteet käyttöö. Päästöttömät, sellaset lähteet minkä jätteet ei mee ilmakehää eikä maaperää.


Piänt viherpropagandaa. Siäl roikku tälläsii kasvitaului ympäriis. Vaiks se kuapatu radioaktiivise uraani määrä o yllättävä piäni (kannattaa kuuglettaa) ni päästöi neki o
Lisää propagandaa. Tos o reaktoreitte ja sit olkiluodo oma tuulivoimala tuattama enerkiamäärä tunnis. Se opas jotenki tuntu vastustava tuulivoimaa, emmää ymmär. Se vertas yht ydinreaktorii yhtee tuulivoimalaa... Uusituva enerkia o tulevaisuude enerkia!

Ydinvoimala tuattamaa lämpöö käytetää esim. rapuje kasvatuksee. Sitä lämpöö käytetää myäs viinirypäleide kasvatuksee ja viime vuan siäl oli tehty iha viinii. Mää luule et se viini olis myyntimenestys jos se nimeks annettas vaiks RADIOACTIVE - Wine Of Olkiluoto
Aika moni pelkää et ydinvoimala räjähtää tai säteilee, mut se opas vakuutti mu aika hyvi siit ettei se siit mihinkää räjähd tai säteil. Me käytii siel maa al misä oli uraanii sijotettun ja säteilymittarit näytti nollaa.


Meil kaikil vierailijoil piti ol kunno henkkarit ja meil oli tehty etukätee suppee turvallisuustarkastus tai mikä lie. Kaks mee luakalt ei päässy sit mukaa sin varsinaisel alueel ku niil ei ollu passei. Siel ei saanu kuvat, varmaa siks ettei kukaa suunnittel mitää pommi-iskuu. Et iha hyvät turvatoimet siel oli. Ei mee varmaa tarvii pelät et se siit mihinkä possahtaa.

Euroopa ja Afrika ydinvoimalat, täs näkee vähä tätä et misä sitä sähköö oikeest kuluu ja misä se maailma saastutetaa
Mää oikeesti toivo et ydinvoima o väliaikast. Mää luule et aika moni toivoo samaa. Mut parempi se o ku ilmasaasteet. Ja ilmastomuutos ko tulee, ni mu kaunis Satakunta jää vede al.


Emmää sellast haluu, ko tää o mu koti.