sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Tälläinen on bloggaaja!

Koska MATKA MIETE -blogissa en pääsääntöisesti jaa lempivärejäni, lempivaatteitani, päiväjärjestystäni tai muuta tietoa suoranaisesti MINUSTA, päätin sitten ihan näin kerralla kertoa itsestäni mahdollisimman kattavasti. Lue ja tiedä– –
Suomi
Harva nuori ihminen tietää tarkalleen mitä on. Kyllä mää tässä vähän "itseäni etsiskelen" tällä hetkellä ja huomaan uusien kokemusten myötä itsessäni uusia piirteitä. Tiuhaan tahtiin. Mutta tiedän mä (jotenkin) mitä haluisin olla ja mihin tähtään. Oon asunu koko elämäni Porissa. Keväällä valmistuin matkailualalta, nyt vietän välivuotta ja haluan ennen opiskeluiden jatkamista maailmalle, unelmia toteuttamaan. Siellä on hirveesti nähtävää (ja erityisesti tehtävää), ja loppujen lopuksihan meille annetaan siihen tässä elämässä vaan yks mahdollisuus.

Jatko-opiskelupaikka on auki. Haluaisin päästä tekemään työtä (maailman)rauhan ja heikoimpien oikeuksien sekä ihmisarvon toteutumisen puolesta. Työtä maailmalle! That's my biggest dream. Lisään tähän, että Intiasta blogatessani mussa heräs sellanen ajatus, että mä haluaisin journalistiksi! Erityisesti ulkomaankirjeenvaihtajaksi! Nuo kaksi olisikin näppärä yhdistää, koska mikä onkaan parempi kanava vaikuttaa ihmisiin, kuin media. ;) Mutta joo, näillä näkymin haen Tampereelle opiskelemaan toimittajatädiksi seuraavassa yhteishaussa.

Intia
Konkreettisesti ajanvietostani. Kuukautta ennen, kuin tulin tanne Ugandaan, loysin ihanan poikaystävän, joka on muuten pelottavan samanlainen ihminen kuin mina. Melkein heti huomasin, etta ajattelemme samoja asioita samaan aikaan ja muutenkin ajattelemme samalla tavalla. Hanen kanssaan vietin lahes kaiken aikani sen kuukauden ajan.

Taalla ma nyt elan Uganda-elaamani, mutta Suomessa liikunta on tärkeä harrastus. Pääasiassa käyn luonnossa ja salilla, joskaan en enää nykyisin keskity lihasten kasvattamiseen, vaan teen vähän kaikenlaista. Tykkään hengailla kavereitten kanssa, käydä kahvilla ja tehdä mitä tahansa muuta arkista mukavaa. Jos mulla olis loputtomasti rahaa, tekisin kaikkia ihania, terveellisiä ruokia, luomuaineksista ja käyttäisin reilun kaupan tuotteita ja kiinnittäisin yleisestikin enemmän huomiota eettisyyteen kaikessa kuluttamisessani. Kyllä pitää myöntää, että tälläkin hetkellä suurin osa rahastani kuluu terveys- ja superruokiin sekä ravintolisiin. Ruoka on mun elämäni valo (ja pimeys). Nyt mulla on mielenkiintoinen uusi ruokavaliokokeilu (fodmap-välttelyä, lihaakaan en ole syönyt kuukausiin<3) meneillään, jolla yritän tasailla reilun vuoden aikaisen kymmenen antibioottikuurin aiheuttamia tuhoja! Jos mulla ei olis suurempia suunnitelmia, niin varmaan joku tällänen ruoka-terveyssyysteemi olis kiinnostava alavalinta. Saarnaan kyllästymiseen asti kaikille ympärilläni siitä, mitä ei missään nimessä kannata syödä, mitä ihania ruokia olen jälleen keksinyt, tehnyt ja ai että – kyllä oli taas hyvää, niin terveellistä ja niin Monsantovapaata! Rakastan siis terveydestä huolehtimista, rakastan terveyttä!

Mä oon aina tykänny lukea kirjoja, ja luenkin niitä taas nykyisin pienen välikuoleman jälkeen. Yritän lukea sivistävää kirjallisuutta, mutta kaunokirjallisuus nyt vaan sattuu olemaan niin ihanaa... Lisäksi myös kirjoittelen kaikenlaista, riimejä, tarinoita, ajatuksia ja romaania. Ennen mun aikaani haukkas niin rakas teatteriharrastus Porin Teatterinuorissa, josta kuitenkin kasvoin ulos. Lavalla esiintymisestä on tullut mulle vanhemmiten epämukavaa. Kuitenkin semiluova ihminen koen olevani. Sellanen taiteilijamainen luonne, ehkä. Tai enemmänkin hihhuli. Vaeltelen elämässäni omien impulsiivisten ideoideni perässä, tai varassa, seuraan niitä aktiivisesti joka päivä, isoissa ja pienissä asioissa.

Uusi rakas projektini on oma zenpuutarhani! Siellä energiat virtaavat vielä paremmin oikeaan suuntaan, kuin piikkimatolla makoillessa tai meditoidessa! Siellä kasvatan ikiomaa luomuruokaa. Tunne on niin ihana, kun lapseni maasta nousevat. Maan olen kääntänyt ja multaa säkeittäin roudannut. Siemenen olen maahan kylvänyt ja nyt siellä kasvaa upeita kasveja. Aww.  Luomuruoka, luonnonruoka, parasta.


Rakastan heittää läppää. Rakastan matkustelua ja tapahtumia. Tykkään juhlimisesta ja sosiaalista aktiviteeteistä. Jälkeen Intian, jossa totuin olemaan paljon yksin hotellihuoneessa, olen alkanut rakastamaan yksinoloa ja kotona hengailua, rauhoittumista ja itseen keskittymistä täysin eri tavalla. Ymmärsin, että olen ainoa ihminen, jota kestän joka ikinen hetki kuolemaani saakka, joten kannattaa tehdä itsestä oma luotettu ystävänsä ja yksinolosta hauskaa ja hyvää!

Ruotsi
Kiinnostuksen kohteita: itsensä fyysinen, henkinen ja älyllinen kehittäminen, pieni suuri filosofointi ja pohdiskelu, oppiminen, matkailu ja seikkailu, historia, (vieraat) kulttuurit, uudet jutut, politiikka (oon _vähän vasemmalla...) ja vaikuttaminen eli yhteiskunnalliset asiat (erityisesti näkökulmat laatikon ulkopuolelta ja foliohattuilu on uusia löytöjä, ihanaa!), maailmanparantaminen, ympäristöasiat, bloggaaminen, kirjoittaminen, terveelliset elintavat ja liikunta, meneminen, ystävät ja kaverit ja muut tärkeät ihmiset sekä rakkaat koirani tietty. Aina voi olla hauskaa. Maailma on ihmeellinen sekä kaunis, ja arjen pikkujutut on viihdyttäviä. Instagramissa ja twitterissä mulla on aika osuva kuvaus: Interested in the world around me, its history, present and future. 

Oon joustava ja suvaitsevainen. Oon näennäisen avoin maallisissa asioissa, mutta en kyllä syvimmistä sieluni asioista kovin monen muun kuin oman pääni kanssa keskustele. Mä oon sanavalmis. Mua ei kovin moni asia hävetä, enkä ole ujo, mutta siitä onks tää hyvä puoli voi olla montaa mieltä... Mä koitan käyttäytyä mahdollisimman hyvin muita ihmisiä kohtaan.

Onpa itseä vaikea kuvailla. Jotenkin täst saa kuvan, etten olis ikinä huonol tuulella? Olen mä! Mut kyllä tää nyt suuntaa antaa ainakin. Ot ny selvää, ku oon aina vähän kujalla.

Niin, ja! Loka-marraskuun vaihteessa lähden viideksi kuukaudeksi vapaaehtoistöihin Ugandaan. Siihen valmistautuessa!

Terveisin,
Carita Anniina Nikander :-)

3 kommenttia:

  1. Murmeli, onhan sun suvussa iso kuuluisuuskin :). No okei, kuitenkin sun isoisoisästäsi on tehty oma ooppera - Ouran ooppera. Vihtori Siren oli kunniallinen Merikarvialla vaikuttanut mies, joka toimi mm. fyyrvahtina ja toi paljon viisautta maailman matkoiltaan. Sitä viisautta sinäkin rakkaani olet perinyt. <3 Mami

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihä Viksu nyt mikää iso kuuluisuus enää täl vuosituhannel ol.. :D Mut varmasti oli kiva mies, mä maittinki siit jo tuol yhes kirjotukses:)

      Poista
  2. http://ouraooppera.net/index.php/ohjelmisto/menneet/82-ouraooppera

    VastaaPoista

Kiitos mielenkiinnosta! Kommentoi ihmeessä!